Talouden taantuma ei näytä vaikuttavan joulukukkien kauppaan. Joulun kukkamyynnin 2009 odotetaan yltävän noin 107 miljoonaan euroon, mikä on saman verran kuin viime vuonna. Joulukukkia ostaa 72 prosenttia kaikista talouksista. Ostavaa taloutta kohden rahaa kukkiin käytetään keskimäärin 63 euroa. Luvut käyvät ilmi Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n marraskuun puolivälissä Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

– Ihmiset näyttävät pitävän kukkia niin merkittävänä osana joulunviettoa, ettei niiden hankinnasta luovuta huonossakaan taloudellisessa tilanteessa. Kokemukset 1990-laman ajalta olivat hyvin samantapaiset, sillä silloinkin kysyntä pysyi hyvänä ja osittain jopa nousi. Voimme siis käydä melko luottavaisina kohti joulua, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Joulukukkien suurkäyttäjät löytyvät yli 60-vuotiaiden keskuudesta. He käyttävät joulukukkiin rahaa noin puolitoistakertaisesti nuoriin, alle 35-vuotiaisiin perheisiin verrattuna. Myös tulotaso lisää kukkien hankkimista. Yli 85 000 euron bruttotuloihin yltävät taloudet ostavat kukkia lähes kaksinkertaisesti keskiarvoon verrattuna. Pienempituloiset hankkivat joulukukkia selvästi yleisemmin lahjaksi kuin omaan käyttöön. Keskimäärin lahjakukkiin käytetään 51 ja itselle hankittaviin 36 euroa kukkia ostavaa taloutta kohden, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.

Joulun suosikkikukkien kärki pysyy vankkana vuodesta toiseen. Suomalaisten ykkössuosikki on joulutähti, jota hankkii kaksi kolmesta taloudesta. Myös hyasinttien suosi pysyy korkealla, sillä niitä aikoo hankkia kuusi taloutta kymmenestä. Muita suosikkeja ovat valmisistutukset ja korit sekä kasveista ritarinkukat – joita hieman virheellisesti amarylliksiksi kutsutaan – tulppaanit ja atsaleat. Myös leikkokukkakimppujen suosio on kasvussa.

– Joulu on suomalaisen kukka-alan tärkein sesonki. Adventista vuodenvaihteeseen ulottuvan sesongin myynti on noin viidennes koko vuoden noin 500 miljoonan euron myynnistä. Siksi toivomme kaupan käyvän häiriöittä. Parasta olisi, jos ilmassa oli hiukan pakkasta ja maa peittyisi muutaman sentin lumikerrokseen. Kovat pakkaset juuri joulun alla ovat sesongin pahin uhka, arvioi toiminnanjohtaja Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Nauti joulukukistasi pidempään

JOULUTÄHTI pitää valosta ja lämmöstä. Se voi kärsiä kohtalokkaasti, jos se altistuu kylmälle hetkenkin. Kastele niukasti, vain tarpeen mukaan.

HYASINTTI Hanki hyasintti mahdollisimman nuppuisena. Kukinta-aikaa voit pidentää nostamalla hyasintin yöksi viileään. Kukkavarren taipumisen voit estää pistämällä tukikepin sipulin läpi ja sitaisemalla varren kiinni nauhalla. Kastele niukasti, ettei varsi veny turhaan.

RITARINKUKKA Ruukussa kasvatettua ritarinkukkaa hoidetaan kuten muitakin sipulikukkia. Se kannattaa ostaa nuppuisena, jos sen haluaa kestävän kauan. Kukinnan kestoa voit lisätä pitämällä kukan öisin viileässä ja kastelemalla vain vähän.

Ritarinkukka on myös upea leikkokukka, joka aukeaa maljakossa kauniisti. Maljakon vesi tulee vaihtaa säännöllisesti ja leikata samalla varsiin uudet imupinnat. Kukan varsi on ontto, joten leikattuna se saattaa mennä tyvestään kiharalle. Tämän voit estää kietomalla tyveen pari kierrosta niintä tai vaikkapa kuminauhan.

LEIKKOTULPPAANI Leikkaa varsiin uudet imupinnat terävällä veitsellä ennen kuin laitat ne maljakkoon. Laita vettä maljakkoon hieman alle puolivälin. Tulppaanit säilyvät parhaiten, kun viet ne yöksi viileään paikkaan.

ATSALEA Valoisassa paikassa ja oikein kasteltuna atsalea kukkii pitkään. Upota ruukku pari kertaa viikossa veteen laitojaan myöten ja anna sen olla vedessä noin puolen tunnin verran, kunnes ilmakuplia ei enää pulpahda pinnalle. Näin multa kastuu läpikotaisin. Atsaleat viihtyvät korkeassa ilmankosteudessa ja ne nauttivat suuresti saadessaan kevyen sumutuksen ainakin kerran päivässä. Atsalea viihtyy parhaiten viileässä.

RUUKKUKUKAT Kastele tarpeen mukaan, mutta muista, että talvella kasvien vedentarve on vähäinen. Lannoitusta ne eivät kaipaa.

LEIKKOKUKKAKIMPUT Aina ennen maljakkoon laittamista viillä veitsellä varsista parin sentin pätkät vartta pois. Lisää maljakkoon kukkavirkistettä. Lisää tarpeen mukaan vettä maljakkoon. Nosta kimppu yöksi viileään paikkaan. Vältä hedelmien läheisyyttä.


Trendit kuljettavat joulukukkiakin

Joulun kukat voivat olla trendikkäitä siinä missä vaatteet tai huonekalutkin. Uusia lajikkeita tai kokonaan uusia joulukukkalajeja syntyy harvakseltaan, mutta kukat liitetään yleisiin muotivirtauksiin yhä useammin erilaisten somisteiden, koristeiden ja suojaruukkujen kautta. Ja niinkuin aidoissa trendeissä, tyylejä seuraavan ei onneksi tarvitse kahlehtia itseään vain yhteen suosikkiin - tuolevaan jouluun on taas mistä valita.

Joulutähden trendeissä on valinnanvaraa

Joulutähti puetaan tänä vuonna yli kymmenellä tyylillä, joista hillityimmät, pohjoismainen ja klassinen, ovat meillä tämän joulun suosikkeja. Pohjoismaiseen tyyliin kuuluvat luonnonmateriaalit, kävyt, kaarna ja tuohi sekä ruukkujen graafinen selkeys. Puhtaimmillaan pohjoismaisen tyylin joulutähti on itsekseen keraamisessa, yksivärisessä suojaruukussa ja luonnonmateriaalien ympäröimänä.

Klassinen joulutähti koristautuu nauhoin, punaisin palloin ja helposti kotoa löytyviin lisukkeisiin. Kimaltavaa materiaalia käytetään hillitysti, mutta tietysti kynttilät ja joulupallot kuuluvat asiaan. Klassisessa tyylissä selkeys voi syntyä hauskoillakin oivalluksilla - miltä kuulostaa tummanpunainen joulutähti kirkkaaksi kiillotetussa metallipurkissa? Ainakin se näyttää todella jouluiselta!

Nuorekkailla joulutähdillä on sen sijaan varaa irroitella pohjoismaisen ja klassisen tyylikkyyden rajoista. Jos joulutähdille ei ole paljoa tilaa, kannattaa yhden monilatvaisen suuren tähden sijaan hankkia useampi pieni ja koristella ne näyttävästi. Näin esimerkiksi pöytäkoristelusta saadaan kapeaankin pöytään sopiva ja pikkutähdet voidaan helposti ripotella ryhmiin. Nuorekkaassa tyylissä sekä yksinkertaisuus että näppärät ideat ovat tärkeitä. Johtotähtenä on nuoren perheen tilanne - aikaa ei välttämättä ole paljon pikkuruisille yksityiskohdille, mutta kodista luodaan jouluksi kaunis ja tunnelmallinen.

Runsas joulukoristelu on viime vuosina raivannut tietään myös meille ja jouluun liittyy monessa perheessä erilaista pronssin- ja kullanvivahteista koristusta.. Basaarivaikutteinen itämainen tyyli sopii tähän erittäin hyvin. Verhojen tupsut, silkki, kiiltävä ja himmeä pronssi, sametti - kaikista syntyy toivottua itämaista vaikutelmaa. Kun värit valitaan oikein, joulutähti tuskin voisi olla edustavampi!


Sipulikukille legendoja ja mystiikkaa

Joulun sipulikukat pukeutuvat soveliaasti vain kahteen trendiin: meren legendat -tyyliin ja mystiseen luontoon. Kukin näistä jaetaan kuitenkin sekä moderniin, perinteiseen että ympäröivän luonnon tyyliin. Meren legendat -tyylissä käytetään enemmän keväisen vaaleita sävyjä, joten siitä saamme varmasti kuulla lisää ensi kevään puolella.

Luonnon mystiikan tyylissä hehkutetaan sipulin luomisvoimaa ja sitä, miten jostain niin yksinkertaisen ja karkean näköisestä voi syntyä niin kauniita ja hehkuvia kukkia. Luonnon mystiikan moderni kukkaharrastaja liittää joulun sipulikukkien seuraksi karkeita materiaaleja, kuten kiviä, rosoista ja mahdollisesti kevyesti liekitettyä tai poltettua puuta. Moderniin mystiikkaan sopivat erityisen hyvin tummansiniset hyasintit ja ritarinkukan tumma punainen. Moderni mystiikka jätetään ilman kimallusta, mutta pieni kohdevalo voi olla paikallaan näyttämään koko komeuden.

Ympäröivästä luonnosta ideansa hakeva mystiikka muistuttaa enemmän hippityyliä ja hakee teemansa "valkoisesta magiasta", kirkkaammista väreistä ja kevyemmistä materiaaleista kuin moderni sukulaisensa. Silti läsnä on villi luonto, Sipulikukkaistutus voi olla koristeltu erilaisin taivutetuin ja solmituin oksin, pöydällä on pajunoksista kudottu liina ja vaikkapa ruukunsuojus voi olla päällystetty hillitynvärisellä neulotulla sukalla!

Perinteinen mystinen luonto -tyyli on sipulikukkamaailmassa pohjoismaisen pelkistetty ja yksinkertainen vaaleine väreineen ja selkeine muotoineen. Kolme vaaleanpunaista hyasinttia selkeässä kiviastiassa seuranaan pari vihreää oksaa - siinä on olennaisin perinteisestä tyylistä. Perinteiseen mystiikkaan pääsee parhaiten kiinni kuvittelemalla keskiaikaista linnaa ja sen sisustuksen elementtejä, kylmää ja lämmintä, karua ja lempeää.


Joulutähti suomalaiskodeissa jo 40 vuotta - Klassikossa on aineista moneksi

Joissakin tiloissa yksinkertaisesti tuntee olonsa heti kotoisaksi. Toisiinsa sointuvat värit, muodot ja mittasuhteet välittävät mielialaa, tunnelmaa ja tyyliä. Erilaiset sisustuslisukkeet tuovat mukaan vielä tietynlaista sävyä. Tässä kohtaa on kasvien tilaisuus. Ei ole tärkeää, ovatko ne ruukku- vai leikkokukkia, luontaisesti yksinkertaisia, klassisia, romanttisia tai eksoottisia asetelmia vaiko monien eri tyylien yhdistelmiä.

Luovasti sijoitetut kasviasetelmat eivät toimi yksinomaan viehättävinä katseenvangitsijoina. Ne luovat tilan tunnelman ja voivat päättäväisesti määrittää huoneen luomasta mielikuvasta.

Kasvien kanssa - tyylikkäästi

Sisäkasvit ovat nykyisin olennainen osa kodinsisustusta. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Luonnonvaraisia kasveja istutettiin ensin koreihin ja ruukkuihin ja niitä kasvatettiin ulkona. Löytöretkien aikaan eksoottiset kasvit löysivät niiden - useimmiten varsin varakkaat - ihailijansa, jotka pitivä niitä viherhuoneissaan, talvipuutarhoissaan ja olohuoneissaan arvoesineinä.

Nykyisin kasveista on tullut tärkeitä sisätilojen suunnittelun luovia osasia. Ne ovat aikaa sitten jättäneet isovanhempiemme ikkunalaudat ja tulleet luovasti kytketyiksi sisustussuunnitteluun. Niitä käytetään kirjaimellisesti luovina "kainalosauvoina" tietyn tyylin luomisessa.

Mistä ihmeestä tämä kasvien rakastaminen sitten syntyy? Kasvien kanssa eläminen tekee hyvää ja tuo meidät kosketuksiin luonnon kanssa. Kasveja on sitäpaitsi kaiken kokoisia ja näköisiä. Mielenkiintoisiin astioihin ja hienostuneisiin asetelmiin järjesteltynä ne voivat tulla luovaksi osaseksi mitä tahansa asuintilojen tyyliä. Riippuu vain mausta ja sisustuksen muista elementeistä, haluatko ympäristösi näyttävän ylellisen runsaalta vai askeettisen yksinkertaiselta. Mikä tahansa on mahdollista: Tila, huonekalut ja kasvit yhdistyvät ideaalisesti luomaan joko harmonisen tai latautuneen ympäristön.

Kasvit ja ajan henki

Sisäkasvit ovat kaiken muun tavoin osa ajan henkeä. Kasvitkin kokevat imagon vaihdoksia. Esimerkiksi pitemmän aikaa pimennossa ollut hortensia on taas löytänyt tiensä suosioon.

Kasvinäyttämöllä erittäin korkealla on nyt joulutähti. Se osaa sopeutua erilaisiin elämissuuntauksiin ja tietää, miten esiintyä edukseen punaisena, eleganttina ja voimakkaana. Tai kymmeninä uusina sävyinä, kaksivärisinä, pilkullisina, yksittäisenä kukkana tai koko kasvina.

Joulutähti sisustuksen osana

Ne ajat, jolloin joulutähden oli tarkoitus olla pelkkä ikkunalaudan väriläiskä kaktuksen ja kumipuun välissä, ovat aikaa sitten ohitse. Uudella joulutähdellä on paljon enemmän tarjottavaa. Monen viljelyvuoden jälkeen joulutähteä on melkoinen värivalikoima - klassisesta punaisesta, bordeauxinpunaisesta, vaaleanpunaisesta, aprikoosin tai ruusunvärisestä, sitruunankeltaisesta ja kermanvalkoisesta tai jopa kaksivärisiin ja pilkullisiin saakka.

Varsinainen syy joulutähden suurelle suosiolle on sen yllättävässä muuntautumiskyvyssä, joka vie sen kauas klassisen joulukoristusmielikuvan ulkopuolelle. Joulutähti voi olla leikkokukka nykyaikaisessa maljakossa, minimuodossaan pöytäkoristeena luonnollisten koristeiden seurassa, avantgardistisena mestariteoksena tai elegantisti sijoitettuna klassikkona. Mikään muu kasvi kuin joulutähti ei ole päässyt aivan samalla tavalla trendien asettajan asemaan.

Joulutähti voidaan loistavasti yhdistää pohjoismaisen kodinsisustuksen vaaleaan, valoisaan ja luonnolliseen ilmapiiriin. Kuitenkin joulutähti on löytänyt paikkansa myös maalaisemmassa ympäristössä. Joulutähti voi tarjoutua meille myös kokonaan erilaisessa, ylhäisessä ja antiikkisessa ympäristössä. Siellä joulutähteä ympäröivät muhkeat kalusteet, hienostuneet ja elegantit muodot ja korkealaatuiset, mielellään heijastavat materiaalit, kuten lasitettu keramiikka, pronssi ja hopea.

Joulutähti tyydyttää sekä modernistisessa, puristisessa ympäristössä että runsaan sisustuksen lomassa: art deco -tyylissä, leikkisän romanttisesti tai nuorekkaan elämäntyylin modernissa minimalistisuudessa.

Jopa Välimeren tyyli on tullut osaksi elinympäristöämme. Välimereinen tyyli tarkoittaa lämpimän välimerellisen elämänilon tuomista kotiin - maanläheisesti, kuten keltaisin, oranssein ja hennon vaaleanpunaisin sävyin. Välimeren tyyliin kuuluvat myös punotut ja maanläheiset astiat sekä terrakotta-astiat.

Eksoottinen kodinsisustustyyli on valloittanut monen sydämen viime vuosina: etninen, aasialainen ja itämainen ovat kaikkien huulilla olevat sanat. Runsailla yksityiskohdilla koristetut joulutähdet sopivat elävöittämään jokaista tyyliä, olipa se sitten villi afrikkalainen, minimalistinen aasialainen tai Tuhannen ja yhden yön satujen itämainen tyyli.

Joulutähti itse tehdyssä asetelmassa on melkein liian kaunis lahjoitettavaksi pois. Melkeinpä mikään muu kasvi ei ole yhtä sovelias luovaan irroitteluun. Tarvittavia lisukkeita ovat tavallinen paperi, olki, palmukuitu, nauhat, joulukoristeet ja ripaus mielikuvitusta. Joulutähden voimakkaat värit ja sen raikkaanvihreät lehdet sopivat yhteen kaikkien materiaalien kanssa.

Hienostunut sisustus helposti hoidettavien kasvien avulla

Pensasmaiseksi kasvavat joulutähdet värittyneine ylälehtineen - niitä kutsutaan usein virheellisesti kukiksi - ovat todella helppoja ja kestäviä hoidokkeja. Nämä vankat ja vähään tyytyvät kasvit viihtyvät lämpimällä paikalla, eikä huoneiston usein alhainen ilmankosteuskaan ole ongelma. Juuri tämän vuoksi joulutähdet sopivat montaa muuta kasvia paremmin talviajan sisäkasviksi. Joulutähti viihtyy parhaiten valoisalla paikalla, mutta se tulisi pitää kohtuullisen kosteana. Liian runsas kastelu on joulutähdelle tuhoisaa.

Leikkona käytettävän joulutähden kukkivan verson tyvi pitäisi kastaa pikaisesti kiehuvaan veteen heti leikkaamisen jälkeen tai se pitäisi hetkellisesti liekittää kynttilässä, jotta maitiaisneste ei pääse valumaan ulos.



Joulukukille on laatu- ja luokitteluohjeet

Joulukukkien ostaja saattaa olla hämillään, kun hän vertaa toisiinsa joulukukkia eri myyntipaikoissa. Etenkin joulutähdestä viljellään hyvin paljon toisistaan poikkeavia kokoluokkia. Keskeisille joulukukille on Suomessa laadittu laatu- ja luokitteluohjeet, joita suositellaan käytettäviksi sekä kukkien tukku- että vähittäiskaupassa. Pisimpään ohjeet ovat olleet käytössä joulutähdellä, mutta vastaavat kasvikohtaiset ohjeet on laadittu muutama vuosi sitten myös atsalealle, ritarinkukalle ja hyasintille. Ohjeiden laadinnasta on vastannut Kauppapuutarhaliitto yhteistyössä viljelijöiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan kanssa.

- Koko- ja laatuluokitteluohjeet antavat yhteiset pelisäännöt. Ilman niitä esimerkiksi käsite hyvästä ykkösluokan joulutähdestä voi olla hyvinkin venyvä. Ohjeet määrittelevät mitat ja muut ominaisuudet, joiden perusteella myyntivalmis kasvi luokitellaan. Ostaja ja myyjä puhuvat silloin samaa kieltä, perustelee tiedotuspäällikkö Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Koska kasvien koot vaihtelevat, voivat myös niiden hinnat vaihdella. Esimerkiksi minijoulutähdellä ja kookkaalla monilatvaisella on suuresti toisistaan poikkeavat tuotantokustannukset ja siten myös erilainen hinta. Vähittäiskaupassa hinnoitteluun vaikuttavat myös mahdolliset oheiskoristelut, ruukkua peittävät foliot tai muut koristekääreet sekä pakkaustapa.

Laatu- ja luokitteluohjeet määrittelevät kaikkien joulukukkien osalta vähimmäisvaatimukset esimerkiksi kukkien terveyden osalta. Luokittelu puolestaan kertoo, minkä kokoinen tai mittainen kukan tai kasvin tulee olla päästäkseen esimerkiksi korkeimpaan extra-luokkaan. Esimerkiksi joulutähdet luokitellaan yksi- ja monilatvaisiin sekä edelleen kasvin koon perusteella moneen kokoluokkaan. Hyasinteilla luokittelu perustuu kukkavarren kellojen lukumäärään, atsalealla kasvin kokoon ja ritarinkukalla sekä sipulikokoon että kukkavarsien lukumäärään.

Kukkien alkuperästä kertovan Kauniisti kotimainen -merkin käyttö on sallittu ainoastaan extra- ja I-luokan vaatimukset täyttävillä kukilla. Joulukukkakaupasta noin kaksi kolmasosaa pohjautuu Suomessa viljeltäviin kukkiin.



Joulun kukilla on pitkät perinteet

Joulukukkien käytöllä suomalaiskodeissa on yhtä pitkät perinteet kuin joulukuusellakin. Sekä joulukuusi että ensimmäiset joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa 1870-1880-luvuilla. Varhaisin havainto joulukukista on vuodelta 1879, jolloin ensimmäinen hyasintti oli helsinkiläisten ihmettelyn kohteena nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa. Ensimmäinen havainto joulukuusesta Helsingissä puolestaan on vuodelta 1894, joskin niitä mitä ilmeisimmin on ollut joissakin kodeissa sitäkin ennen.

1880-luku: hyasintti
Hyasinttia voidaan näin ollen pitää perinteikkäimpänä joulukukkana. Se oli yli 120 vuotta sitten lähes ainoa kasvi, jota voitiin saada talvellakin Suomessa kukkaan. Erityisen ihmeellisenä pidettiin sen tuoksua, ominaisuutta, joka on pitänyt sen suosikkien joukossa nykypäivään saakka. Se on yhä suosituin joulukukka. Aikanaan sitä oli vain vaaleanpunaisena, mutta nykyään jouluksi myös sinisenä ja valkoisena.

1890-luku: kielo ja syreeni
Joulun perinteiden joukkoon yleistyi 1880-1890-luvuilla kaksi nykyäänkin tuttua kasvia, kielo ja syreeni - nekin muuten tuoksuvia kukkia! Etenkin kielosta tuli nopeasti suosittu, sillä sen saattoi paitsi hankkia kukkakaupoista myös kukittaa itse keräämällä syksyllä talteen kielon talvilepoon asettuneita silmuja, joista puhkesi juuri jouluksi kauniita valkoisia kukkia. Tästä antoivat tuon ajan lehdet paljon asiantuntevia ohjeita.

Ulkomailla - lähinnä Saksassa - syreeneistä viljeltiin taimistoissa pieniä pensaita, jotka saatiin erityisen kylmäkäsittelyn avulla hyödettyä kukkaan jo joulun aikaan. Lehtiä näihin ruukuissa kasvaviin pensaisiin ei tullut, mutta valkoiset komeat kukinnot toivat juhlatunnelmaa - ja lupauksen aikanaan koittavasta keväästä. Syreenit ja kielot ovat lähes syrjäytyneet valikoimista.

1900-luku: kamelia ja jouluruusu
Toinen 1900-luvun alkuvuosien suosikki oli upeakukkainen kamelia, joka on syreenin tavoin pensas, mutta yleensä pienempi. Tänä päivänä kamelia on harvinaisuus, jota yleensä voi saada vain jättämällä tilauksen omalle kukkakauppiaalle. Kamelia kukkii joko valkoisin tai hennonpunaisin kukin.

Koska talvi asetti rajansa puutarhureiden ammattitaidolle, oli uusia kasveja haettava sellaisista, jotka saattoivat kukkia pimeimpäänkin aikaan. Yksi 1900-luvun alun suosikkeja oli jouluruusu, perenna, joka saadaan puhkaisemaan kauniit valkoiset tai vaaleanpunaiset kukkansa tuomalla se kasvihuoneen lämpöön. Jouluruusu on yhä valikoimissa, mutta se kuuluu vain harvojen kukkamyyntipisteiden valikoimiin.

1910-luku: tulppaani, tasetti ja joulukaktus
1910-luvulla suomalaisten joulunviettoa koristivat edellä kerrottujen lisäksi tulppaanit, narsissikasveihin lukeutuvat tasetit sekä joulukaktukset. Näistä tulppaani oli tuttu kasvi jo edellisvuosisadalla, mutta jouluksi sen viljely opittiin vasta noin sata vuotta sitten. Leikkotulppaani yleistyi joulukukkana vasta sodan jälkeisinä vuosina, istutustulppaani vieläkin myöhemmin.

1930-luku: leikkokrysanteemi
1930-luvulla joulukukkien joukossa oli myös isokukallinen valkoinen leikkokrysanteemi. Siitä tehtiin asetelmia ja koreja sekä käytettiin maljakkokukkana. Krysanteemi on pysynyt yhä loppusyksyn valikoimissa, mutta jouluksi sitä käytetään enää harvoin.

1940-luku: havut, oksat, kävyt ja kynttilät
Sotavuosina - kun kaikesta oli niukkuutta - kukat olivat harvinaisia. Mutta metsistä löytyi raaka-aineiksi oksankarahkoja, havuja, sammalta ja käpyjä, joista sommiteltiin asetelmia ja istutuksia. Ne viimeisteltiin punaisilla nauhoilla tai kreppipaperilla sekä kynttilöillä.

1960-luku: joulutähti, ritarinkukka ja atsalea
1960-luku toi tullessaan mullistuksen: norjalaiset olivat kehittäneet joulutähdestä matalia kauniita kasveja, joissa oli loistavan joulunpunainen väri - alkoi joulutähden valtakausi. Joulutähteä oli tätä ennen käytetty jo kymmenien vuosien ajan monissa maissa, mutta ainoastaan leikkokukkana. Se teki väkisin pitkät varret, eikä kasvi sellaisena sopinut ruukkukasviksi.

Sittemmin joulutähti on yleistynyt maailman tärkeimmäksi joulukukaksi, ja pelkästään Euroopassa sitä viljellään yli sata miljoonaa joka vuosi. Suomessa se saavutti nopeasti huiman suosion, joka jatkuu vahvana. Värivalikoima on laajentunut punaisesta valkoiseen, vaaleanpunaiseen, keltaiseen, ruskeaan ja hyvin monenlaisiin kirjaviin ja kaksivärisiin lajikkeisiin.

1960-luvun joulukukkavalikoimiin ilmestyivät myös ritarinkukka ja atsalea. Molempia oli viljelty talvisin jo vuosikymmeniä, mutta vielä jouluksi niitä ei osattu kukittaa. Atsalean yleistyminen ajoittuu 1970-luvulle, ja se on edelleen tärkeä osa joulukukkavalikoimiamme. Ritarinkukka saatiin jouluksi kukkaan vasta 1970-luvulla, ja juuri nyt sen suosio on vahvassa nousussa.

1990-luku: tulilatva, minijoulutähdet ja pienoishavupuut
Uusimpia tulokkaita - joskaan ei uusia kasveja - joulukukkavalikoimissa ovat esimerkiksi pienoishavupuut sekä tulilatva. Nämä molemmat ovat yleistyneet vasta 1990-luvulla. Uutuuksien joukkoon voidaan lukea myös joulutähden minimuodot, jotka ovat hyvin suosittuja erilaisissa istutuksissa.