|
Kasvihuonevihannesten talvituotannossa on pisimmät perinteet ruukkuvihannesten ja kasvihuonekurkun tuotannosta. Kurkun viljelytiedon lisääntymiseen on ratkaisevasti vaikuttanut Kauppapuutarhaliiton organisoima kehitystyö. Kauppapuutarhaliiton vihannesjaoston puitteissa on etsitty ratkaisuja keskeisiin viljelyteknisiin ongelmiin - mm. valotusteknisiin ratkaisuihin, valon määrä ja ajoitus, valaisimien sijainti, lajikekysymyksiin. Talviviljelyn satotaso on noussut oleellisesti ja samalla viljelyn kannattavuus on parantunut.
Talvikurkun viljelyala on jo yli 20 hehtaaria ja kotimaisen kurkun markkinaosuus on talvellakin parhaimmillaan 50 % tasolla. Tomaatin talvituotanto kasvoi talveen 2002-2003 jo 14 hehtaariin. Tuotanto oli noin 100 tonnia viikossa. Kotimaisen tuotannon markkinaosuus on talvella noin 15 prosenttia.
Tomaatteja tuodaan Suomeen talvella kuukausittain noin 2-2,5 miljoonaa kiloa. Kotimaisella tuotantokaudella kulutus on parhaimmillaan seitsemän miljoonaa kiloa kuukaudessa. Kotimaisille tomaateille on talvella markkinoita sekä tuontia korvaavana että uutta kysyntää luovana tuotteena.
Tuotannon laajenemisessa ongelmana on, miten saada tuotannon satotaso panoksia vastaavaksi. Valotukseen liittyy yrityksissä aina suuria taloudellisia panoksia. Viljelyssä on onnistuttava. Kehittämishankkeen tavoitteena on vähentää oikeiden ratkaisujen etsimisestä aiheutuvia kustannuksia ja nopeuttaa tuotannon laajenemista.
Hanke toteutetaan alan johtavien yrittäjien yhteistyönä.
Hankkeessa kehitetään kasvihuonevihannesten ympärivuotisen viljelyn viljelytekniikkaa.
Hankkeen perussuunnittelu on tehty Kauppapuutarhaliiton vihannesjaoston jaostotoimikunnassa ja aloite sen toteuttamiseen on tullut yrittäjiltä.
Kehittämistyön sisältö: kustannustehokkaan valotusohjelman löytäminen: sopivat valotasot, vuorokautinen valotusrytmi; valoviljelyyn soveltuvien lajikkeiden löytäminen; valoviljelyyn soveltuva vuotuinen viljelyrytmi: kasvustojen vaihdot, viljelytauot, istutusajat; satoa tuottamattoman ajan minimoiminen mm. väli-istutusmenetelmää ja aihtolaatikkomenetelmää kehittämällä; talviajan tuotannon seuranta, satoennusteiden laatiminen ja tiedotus viljelijöille näiden tuotantopäätösten tueksi ja tasapainoisten markkinoiden edistämiseksi.
Parhaat ratkaisut on etsitään viljelijöiden välisessä yhteistyössä ja koetoiminnassa siten, että mahdollisimman nopeasti ja vähillä virheillä päästään taloudellisesti kannattaviin toimintamalleihin.
Hankkeeseen osallistuu 38 yritystä sen tuottaman tiedon piirissä ovat myös yritysten sidosryhmät: neuvojat, tarviketoimittajat ja koulutuksen edustajat.
Hankekuvauksen tiivistelmä
Hankkeessa kehitetään kasvihuonevihannesten ympärivuotisen viljelyn viljelytekniikkaa.
Kehittämistyön kohteena ovat valotusohjelma, lajikkeet, viljelyohjelma ja satoa tuottamattoman esikasvatuksen minimoiminen. Tavoitteena on lisätä kasvihuonekurkun ja tomaatin ympärivuotista viljelyä ja nostaa viljelyn satotasoa. Hankkeessa kootaan kaksi yrittäjäryhmää maan johtavista kasvihuoneyrityksistä. Toimintamuotoina ovat viljelijöiden koulutus, viljelmillä tehtävä koetoiminta, viljelijäryhmissä toteutettavat teemakeskustelut sekä yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat.
Hanke tuottaa kirjallisen raportin tomaatin keinovaloviljelyyn liittyvistä viljelyteknisistä
ratkaisuista, yrityskohtainen valoviljelyn kehittämissuunnitelman, sekä väli-
istutus/kouruviljelymenetelmän edellyttämät tekniset ratkaisut.
Valoviljelyhanke oli nelivuotinen ja kattoi vuodet 2001-2004. Hankkeen vastuuhenkilö oli agronomi Tom Murmann. Hanke rahoitettiin Varsinais-Suomen TE-keskuksen myöntämällä rahoituksella ja Kauppapuutarhaliiton keräämällä yksityisellä rahoituksella.
Hankkeen loppuraportti julkaistiin 2005. |