Suomessa oli vuonna 2008 yhteensä 1825 kasvihuoneyritystä. Näistä 739 viljeli yksinomaan koristekasveja, ja 966 pelkästään vihanneksia. Reilussa sadassa yrityksessä tuotettiin kumpiakin. Kasvihuonevihannesten viljelypinta-ala oli 274 hehtaaria, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin 2007. Yritysten määrä putosi samalla 54:llä, joten keskipinta-ala on kasvanut. Vuodesta 1998 kasvihuonevihanneksia tuottavien yritysten määrä on laskenut 571:llä ja tuotantopinta-ala 11 hehtaarilla. Tästä huolimatta tuotantomäärät ovat kasvaneet.

Kasvihuonevihanneksia tuotettiin 75,6 miljoonaa kiloa. Tästä tomaattia oli 54 prosenttia, ja kurkkua 42 prosenttia. Ruukkuvihanneksia tuotettiin noin 7,5 miljoonaa kiloa.

Vihanneksia viljelevistä kasvihuoneyrityksistä suurin ryhmä ovat kooltaan yli tuhannen, mutta alle 2500 neliömetrin suuruiset yritykset. Näitä oli vuonna 2008 noin kolmasosa kaikista kasvihuonevihannesviljelmistä. Yli hehtaarin kokoisia vihanneksia viljeleviä kasvihuoneyrityksiä oli 45.

Tomaatin ja kurkun viljely kattaa yhteensä 70 prosenttia koko kasvihuonevihannesalasta. Kolmatta sijaa pitävät ruukkuvihannekset.

Kasvihuonevihanneksia tuotetaan eniten Suomen länsiosissa. Pohjanmaan osuus vuoden 2008 kasvihuonevihannesalasta oli 43 prosenttia eli 111 hehtaaria. Pohjanmaan TE-keskuksen alue vastasi lähes 60 prosentista kasvihuonevihannesten kokonaistuotantoa, sillä siellä tuotettiin lähes 45 miljoonaa kiloa vihanneksia. Varsinais-Suomen TE-keskuksen alueella oli 29 prosenttia kasvihuonevihannesten kokonaisalasta eli 73 hehtaaria. Ruukkuvihanneksia tuotetaan eniten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa.

Niin sanotun ympärivuotisen tai valoviljellyn tomaatin pinta-ala oli 24,4 hehtaaria ja kurkun 18,1 hehtaaria. Voimakkaimmin kasvavassa ja kehittyvässä ruukkuvihannesviljelyssä käytännössä koko 22,4 hehtaarin ala oli valotettua. Vuonna 2007 ruukkuvihannesten viljelypinta-ala oli noin hehtaarin pienempi kuin 2008.

Kasvihuonevihannesten tuonti on Eu-maista vapaata. Valtaosa tuonnista on lähtöisin Espanjasta ja Hollannista. Tuonti Espanjasta on suurimmillaan keskitalvella. Hollannin tuonti on suurimmillaan tuontikauden alussa ja lopussa, syksyllä ja keväällä.

Kotimaisen tuotannon markkinaosuus on vapaasta tuonnista huolimatta varsin hyvä, vuonna 2008 tomaatilla 64 prosenttia ja kurkulla 71 prosenttia. Kotimaisen pääsadon aikaan suomalaisen kurkun ja tomaatin markkinaosuus on kuitenkin yli 90 prosentti

Kasvihuonevihannesten viljelijä ja tukkuhinnat määräytyvät ja vaihtelevat päivittäin tuottajien ja jälleenmyyjien välisissä keskusteluissa. Markkinat määräävät hinnat. Viljelijähinnat reagoivat nopeasti ja voimakkaasti tarjonnan muutoksiin. Esimerkiksi tomaatin ja kurkun hinnat voivat viikossa puolittua tai kaksinkertaistua. Kuluttajahinnat seuraavat yleensä tukkuhintojen muutoksia pienellä viiveellä. Kasvavien satomäärien markkinointia vauhditetaan tarjouksilla.

Kotimaisten tuotteiden pakkaukset on yleensä varustettu puhtaasti kotimainen -sirkkalehtimerkillä. Viljelijän tai pakkaajan nimi ilmenee myös pakkausmateriaaleista.

Tomaatti

Tomaattia tuotettiin Suomessa 2008 40,5 miljoonaa kiloa, eli reilu miljoona kiloa enemmän kuin vuonna 2007. Tomaattia tuottavia yrityksiä oli 542, mikä merkitsee noin 50 viljelmän pudotusta viime vuoteen verrattuna.

Tomaatin pääsatokausi on huhtikuusta lokakuuhun. Satohuiput ajoittuvat kesä-elokuuhun, jolloin tomaatin tarjonta on tuontikauteen nähden 2-3-kertainen. Tomaatin tuotantoala on noin 116 hehtaaria. Tästä alasta24,4 hehtaaria on varustettu ympärivuotisen viljelyn mahdollistavalla valotuskalustolla.

Tomaatin tuontijakso ajoittuu lähinnä lokakuusta huhtikuuhun, joskin pieniä määriä tomaatteja tuodaan myös kesällä. Tomaatin tuonti oli 2008 noin 23 miljoonaa kiloa. Tuontitomaatit ovat lähtöisin pääasiassa Espanjasta ja Hollannista.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan neljä kuluttajalle edullisinta kuukautta ajoittui kotimaiseen tuotantokauteen.

Maalis-lokakuun viljelijäkeskihinta kaudella 2008 oli noin 1,47 euroa, mikä on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Kasvihuonekurkku

Kasvihuonekurkkua tuotettiin Suomessa 2008 31 miljoonaa kiloa. Kurkkua tuottavia yrityksiä oli 401, eli muutama vähemmän kuin vuonna 2007.

Kurkun pääsatokausi on maaliskuusta lokakuuhun. Satohuiput ajoittuvat huhti-elokuuhun. Kurkun tuotantoala on noin 74 hehtaaria. Tästä alasta vajaa 20 hehtaaria on varustettu ympärivuotisen viljelyn mahdollistavalla valotuskalustolla.

Kotimaisen kurkun markkinaosuus on talvellakin noin 50 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Kurkun tuontijakso ajoittuu lähinnä lokakuusta maaliskuuhun. Keskikesällä kurkkuja ei juurikaan tuoda. Kurkun tuonti oli 2008 12,6 miljoonaa kiloa. Tuontikurkut ovat lähtöisin lähinnä Espanjasta ja Hollannista.

Maalis-lokakuun viljelijäkeskihinta oli vuonna 2008 1,32 euroa, noin 17 senttiä alhaisempi kuin edellisvuonna.

Vuonna 2007 Tilastokeskuksen tietojen mukaan viisi kuluttajalle edullisinta kuukautta ajoittui huhti-syyskuuhun, jolloin tarjonta on lähes yksinomaan kotimaista.

Ruukkuvihannekset

Ruukkuvihanneksia tuotettiin Suomessa 2008 75 miljoonaa kappaletta, mikä on seitsemisen miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja salaattien valikoima on monipuolistunut. Perinteisen lehtisalaatin rinnalla tuotetaan jää-, tammenlehvä-, Lollo Rosso, Salanova- ym. salaattityyppejä. Myös erilaisten mausteyrttien tuotanto on kasvanut voimakkaasti. Ruukkuvihanneksia tuottavia yrityksiä oli 2008 73. Tuotanto jatkuu tasaisena ympäri vuoden.

Ruukkuvihanneksia ei Suomeen tuoda satunnaiseriä lukuunottamatta.

Muut

Perinteistä keräsalaattia tuotettiin 2008 67 yrityksessä yhteensä noin 1,3 miljoonaa kiloa, eli hieman edellisvuotista enemmän.

Paprikan tuotanto oli 2008 616 tonnia. Kokonaiskulutuksesta kotimaisen paprikan osuus on alle kymmenen prosenttia. Kotimaisilla yrityksillä on tekniset edellytykset tuottaa paprikaa huhti-lokakuuhun kokonaiskulutusta vastaava määrä. Syynä alhaiseen markkinaosuuteen on lähinnä viljelyperinteen puuttuminen ja hollantilaisten ja puolalaisten tuontipaprikoiden alhaiset hinnat.

Kotimaiset kuluttajat ovat ottaneen kotimaisen paprikan hyvin vastaan. Markkinoinnissa on ongelmana lähinnä se, että kaikki vähittäisliikkeet eivät pidä kotimaista paprikaa valikoimissaan.